Suomen Kartografinen Seura Suomen Kartografinen Seura
Etusivu Mikä on SKS? Ajankohtaista

Kansainvälinen toiminta Jäsenpalvelut Arkisto

Linkkejä In English

Suomen Kartografisen Seuran historiikki 1957-1982

Koonnut Jukka Artimo. Topografikunnan Karttapaino 1982. Helsinki. ISBN 951-99428-4-X.

Suomen Kartografinen Seura ry:n hallitus päätti valmistuttaa seuran 25-vuotisen toiminnan esittelemiseksi historiikin. Tämän, nyt käsillä olevan historiikin tiedot perustuvat valtaosalta pöytäkirjoihin ja toimintakertomuksiin.

Aikaisemmat vaiheet

Vuoden 1939 tammikuussa perustivat muutamat maanmittaushallituksen kartastotöiden osaston toimihenkilöt keskuudessaan Karttakerho-nimisen, rekisteröimättömäksi jääneen yhdistyksen, jonka tarkoituksena oli toimia yhdyssiteenä niiden henkilöiden välillä, jotka toimivat maanmittaushallituksessa kartoitus, kartanpiirtämis- tai kartanpainatustöissä.

Karttakerho aloitti toimintansa luentosarjalla, jossa käytiin läpi koko kerhon intressialue siten, että kultakin toiminnan lohkolta joku jäsen piti sitä selventävän luennon. Myöhemmin, kun tämä ns. peruskurssi oli viety läpi, sisällytettiin luentoihin yleisempiä aiheita kartografian piiristä.

Pian kerhon perustamisen jälkeen alkoivat sotavuodet, jotka luonnollisesti vaikuttivat toimintaan monella tavoin. Niidenkin aikana toiminta kuitenkin jatkui, ja kerhon jäsenmäärä pysytteli seitsemänkymmenen tienoilla vaikeista ajoista huolimatta. Kerhon ensimmäinen puheenjohtaja oli yli-insinööri Mauno Kajamaa, myöhemmin puheenjohtajana toimi myös yli-ins. Rafael E. Rehn. Hallituksen jäsenistössä esiintyvät heidän ohellaan mm. dipl.ins. Niilo Luoma, kartografit Heikki Pantzar ja Arvo Teittinen, topografi Heikki Holopainen, kivipainaja Toivo Kuusela, tuon ajan tunnetut karttamiehet.

Karttakerhon toiminta näyttää hiljentyneen sotavuosien jälkeen, kunnes se löysi itselleen uudet toimintapuitteet Suomen Kartografisen Seuran muodossa kymmenkunta vuotta myöhemmin.

[sivun alkuun]

Perustaminen

Seura perustettiin 26.1.1957. Silloinen maanmittaushallituksen topografisen toimiston ja karttapainon johtaja, yli-insinööri Mauno Kajamaa teki aloitteen seuran perustamiseksi. Perustava kokous pidettiin maanmittaushallituksen ruokalassa, Kirkkokatu 3:ssa. Kokouksessa olivat mukana seuraavat seuran perustajajäsenet: Håkan Eskelin, Mauno Kajamaa, Kalevi Kirvesniemi, Lauri Kärkkäinen, Niilo Luoma, Osmo Niemelä, Veikko Nurmi, Urho Pesonen, Jaakko Pulkki, Rafael E. Rehn, Kalervo Viljanen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Mauno Kajamaa ja sihteeriksi Osmo Niemelä. Seuraavat perustavan kokouksen pöytäkirjan kohdat kuvaavat niitä ajatuksia, jotka esitettiin seuran perustamisen tarpeesta, tavoitteista ja toimintatavoista:

6 § Sääntöehdotuksen pohjalta käytiin keskustelu, jossa puheenjohtajan lisäksi käyttivät puheenvuoroja herrat Rafael E. Rehn, Lauri Kärkkäinen, Niilo Luoma, Håkan Eskelin ja Kalevi Kirvesniemi. Niissä kaikissa todettiin seuran perustaminen tarpeen vaatimaksi ja ajankohtaiseksi. Tällaisen seuran puute on ilmennyt useissa sellaisissa yhteyksissä, joissa sen olemassaolosta olisi saattanut olla hyötyä kartografiselle tutkimustyölle. Erikoisesti voisi perustettava seura pyrkiä hoitamaan kartografian tutkimus- ja opetustoimintaa. Täten se voisi olla mahdollisesti myöhemmin perustettavan tutkimuslaitoksen korvike ja edeltäjä. Kartografian harrastus ja varsinkin sen tarve ovat viime aikoina kovasti laajentuneet, mutta nykyisten maanmittausalan seurojen keskuudessa ei ole mahdollisuutta säännölliseen kokoontumiseen ja teoreettiseen keskusteluun, koska asiat siellä olisi otettava huomattavasti yleistajuisemmin. Todettiin lisäksi, että puheenjohtajan käsityskannan mukaisella suljetulla seuralla olisi ilmeisesti mahdollisuuksia päästä parempiin ja keskitetympiin tuloksiin kuin avoimella.
8 § Päätettiin, että seura kokoontuu tulevana kevätkautena joka kuukauden viimeisenä lauantaina klo 13.00 maanmittaushallituksen ruokailuhuoneessa. Päätettiin, että helmikuun kokouksessa Veikko Nurmi ja Kalevi Kirvesniemi selostavat eräissä ulkomaisissa ammattilehdissä olleita kirjoituksia.

Perustavassa kokouksessa päätettiin sääntöjen hyväksymisen lisäksi, että seuran ohjelmaan tulisivat kuulumaan vastaisuudessa muun muassa koti ja ulkomaisten ammattilehtien referointi, kortiston laatiminen kartografisista artikkeleista ja kirjoista, kirjaston hankkiminen yms.

Seuran hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Mauno Kajamaa, varapuheenjohtajaksi Lauri Kärkkäinen ja jäseniksi Rafael E. Rehn ja Urho Pesonen. Sihteeriksi hallitus kutsui Kalevi Kirvesniemen.

[sivun alkuun]

1957

Seuran ensimmäisenä toimintavuotena pidettiin 13 kokousta. Niissä pidettyjen esitelmien johdosta käytiin yleensä vilkasta keskustelua.

Esitelmiä pidettiin mm. seuraavista aiheista:

Alustukset kartografian eri aloilta oli tarkoitettu palvelemaan pääasiassa jäsenkunnan ammatillista täydennyskoulutusta. Kartografista tietoa jaettiin myös jäsenistön piirin ulkopuolelle. Niinpä saman vuoden maanmittauspäiville järjestetyssä kartografian näyttelyssä esiteltiin karttoja ja kartografisia menetelmiä, kuten kopiointia, kaiverrusta, tussipiirustusta ym. Samassa yhteydessä pidettiin kaksi esitelmää kartografian alalta.

Seura esitti lausuntonsa maanmittausalan tutkimustoimintaa suunnittelevalle komitealle kartografisen tutkimustoiminnan järjestelystä.

Ensimmäiseltä toimintavuodelta ei kannettu jäsenmaksua. Toiminnalle oli ominaista innokas osallistuminen kokouksiin, eräänlainen talkoohenki ja halu omakohtaisesti perehtyä ammattialan uusiin virtauksiin.

Jäseniä oli vuoden lopussa 11.

[sivun alkuun]

1958

Vuoden alkupuolella, toukokuun alkuun mennessä, pidettiin jo seitsemän kokousta. Aiheita olivat:

Päätettiin laajentaa koulutustoimintaa seuran ulkopuolelle. Hallitus asetti tammikuussa työryhmän Kalevi Kirvesniemi, Håkan Eskelin ja Urho Pesonen laatimaan alustavaa suunnitelmaa kartografikurssin ohjelmaksi. Loppuvuodesta päästiin Teknillisen korkeakoulun ja Kauppa ja teollisuusministeriön tukemana niin pitkälle, että kurssin käytännön järjestely ja opetusohjelman viimeistely annettiin tehtäväksi toimikunnalle Mauno Kajamaa kurssin johtajana, Niilo Luoma taloudenhoitajana sekä Kalevi Kirvesniemi sihteerinä.

Marraskuun alussa oli seuran vieraana dosentti Carl Mannerfelt Ruotsista. Hän esitelmöi kansainvälisen yhteistyön kehittämisestä kartografian alalla. Saman asian vuoksi osallistuivat Mauno Kajamaa ja Kalevi Kirvesniemi Mainzissa 14.11.1958 pidettyyn kansainvälistä kartografian alan yhteistoimintaa suunnittelevaan kokoukseen. Mainzissa asetettiin toimikunta tutkimaan mitä mahdollisuuksia kartografeilla olisi liittyä itsenäisenä ryhmänä Kansainväliseen Maantieteelliseen Unioniin (IGU). Syynä tähän oli se, etteivät eräät maat halunneet olla mukana täysin itsenäisen kansainvälisen seuran perustamisessa.

Useita seuran jäseniä osallistui FIG:n IX konferenssiin, joka pidettiin 27.8.-4.9.1958 Delftissä ja Haagissa, ja he auttoivat konferenssin yhteydessä olleen näyttelyn järjestämisessä.

Seuran jäsenmäärä oli vuoden lopussa 16. Jäsenmaksuista kertyi tuloja 6500 markkaa. Menoja oli yhteensä 5737 markkaa, joista pääosan (5300 mk) muodosti Mainzin konferenssille toimitetun kirjeen kääntäminen englannin kielelle.

[sivun alkuun]

1959

Seuran toiminnan päätapahtuma oli 7.1.-3.2.1959 järjestetty kartografikurssi, jota oli valmisteltu jo pitkään edellisenä vuonna. Kurssiin osallistui 26 valtion, kuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa kartografia. Kurssin järjestämiseksi seura sai valtionavustuksen, minkä lisäksi Teknillinen korkeakoulu luovutti korvauksetta kurssin käyttöön kartografisen laitoksensa huonetilat ja opetusvälineet. Kurssin järjestämisestä vastasi edellä mainittu toimikunta. Kurssi käsitti 64 luento ja harjoitustuntia. Aiheita olivat kartografian perusteet, kartoitusmenetelmät, karttaprojektiot, maastooppi, ilmakuvatulkinta, kartografinen monistus, piirustus ja kuvaustekniikka, tärkeimmät kartoitukset sekä teemakartat. Kurssin päätteeksi pidettiin kirjallinen tentti ja jaettiin todistukset kurssin suorittamisesta.

Ensimmäiselle kurssille mahtui vain noin puolet pyrkijöistä. Koska osoittautui, että kurssi kaikissa suhteissaan oli tarkoitustaan vastaava, päätettiin välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin uuden kurssin aikaansaamiseksi tammikuuksi 1960.

Seura piti neljä kokousta, joiden aiheet olivat:

Kansainvälisen toiminnan tärkein tapahtuma oli Kansainvälisen Kartografisen Seuran, International Cartographic Association (ICA), perustaminen Bernissä, Sveitsissä 9.-10.6.1959. Seuraa perustamassa olivat seuraavat 12 maata: Belgia, Espanja, Hollanti, IsoBritannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, LänsiSaksa, Suomi ja Sveitsi. Suomen edustajana oli Kalevi Kirvesniemi. Kokouksessa päätettiin, että Kansainvälinen Kartografinen Seura liittyy jäseneksi Kansainväliseen Maantieteelliseen Unioniin, International Geographical Union (IGU), mikäli saadaan takeet itsenäisen toimintavapauden säilymisestä.

Jäseniä oli vuoden lopussa 22.

[sivun alkuun]

1960

Kuten edellisenäkin vuonna, oli seuran toiminnan päätapahtuma tammikuussa järjestetty kartografikurssi. Ohjelma oli samankaltainen kuin aikaisemminkin. Osanottajia oli 22.

Seura piti vain kaksi kokousta, joiden aiheet olivat:

Vuosikokouksessa keskusteltiin muun muassa parhaillaan laadittavasta asetuksesta kaavojen pohjakartoista, erityisesti karttojen mittakaavoista. Håkan Eskelin esitti kysymyksen siitä, voitaisiinko kartografeille saada samantapaista pätevyystutkintoa kuin esimerkiksi kaupunkien tontinmittaajan tutkinto. Tällöin voitaisiin palkkausta saada paremmaksi. Keskustelun jälkeen asetettiin toimikunta tutkimaan asiaa ja selvittelemään, miten kartografin muodolliset pätevyysvaatimukset olisi määriteltävä ja miten koulutus olisi järjestettävä.

Kansainvälinen Maantieteellinen Unioni päätti yleiskokouksessaan ottaa Kansainvälisen Kartografisen Seuran itsenäiseksi jäsenekseen. Sääntömuutosten takia asia päätetään kuitenkin vasta vuoden 1964 yleiskokouksessa.

Jäseniä oli vuoden lopussa 22.

[sivun alkuun]

1961

Seuralla oli vuoden aikana viisi kokousta. Valtaosa niissä pidetyistä esitelmistä liittyi ulkomaanmatkoihin. Aiheet olivat:

Huomattavin tapahtuma oli osallistuminen Kansainvälisen Kartografisen Seuran, ICA:n, ensimmäiseen yleiskokoukseen, joka pidettiin Pariisissa 29.5.-3.6.1961. Tässä kokouksessa vahvistettiin ICA:n säännöt, järjestettiin sen hallinto sekä asetettiin teknillisiä komiteoita tutkimaan erikoiskysymyksiä.

Seuran edustajat Mauno Kajamaa ja Rafael E. Rehn esittivät Suomen kansallisen raportin kartografisesta toiminnasta. Kansainvälisen yhteistoiminnan voidaan kartografian alalla täten katsoa päässeen vakiintuneisiin uomiinsa.

Jäseniä oli vuoden lopussa 28.

[sivun alkuun]

1962

Seura piti neljä kokousta, joiden aiheet olivat:

Ulkomainen toiminta oli vilkasta. Kansainvälisen maanmittariliiton, Federation International des Geometres (FIG), kongressiin Wienissä 25.8.-3.9.1962 järjestivät seuran jäsenet Suomen kartastotöitä esittelevän näyttelyn.

Kansainvälinen Kartografinen Seura; ICA, piti ensimmäisen teknillisen konferenssinsa Frankfurt am Mainissa 10.-15.9.1962. Konferenssin aiheet olivat:

Osanottajina Suomesta olivat Mauno Kajamaa ja Kalevi Kirvesniemi. Konferenssiin valmistettiin Suomen Kartografisen Seuran julkaisu karttojen ajantasalla pidosta, tekijänä Mauno Kajamaa.

Jäseniä oli vuoden lopussa 30.

[sivun alkuun]

1963

Seura piti viisi kokousta, joiden aiheet olivat:

Seura järjesti yhteistoiminnassa maanmittaushallituksen kanssa osaston Argentiinan Rannikkoseudun Yliopiston karttanäyttelyyn Rosariossa syyskuussa sekä Unkarin karttalaitoksen ja autoklubin yhteiseen tiekarttanäyttelyyn lokakuussa.

Seuran puheenjohtaja Mauno Kajamaa oli kutsuttuna esitelmöitsijänä Saksan Kartografisen Seuran vuosikokouksessa Kielissä syyskuussa. Kajamaa esitelmöi Suomen Kartaston IV laitoksen valmistuksessa käytetyistä teknillisistä menetelmistä. Samalla luotiin suhteita Saksan kartografeihin.

Jäseniä oli vuoden lopussa 34.

[sivun alkuun]

1964

Huomattavin tapahtuma kartografian alalla oli Kansainvälisen Kartografisen Seuran toinen yleiskokous ja teknillinen konferenssi Edinburghissa ja Lontoossa heinäelokuun vaihteessa. Aiheet olivat:

Seuraa edustivat Mauno Kajamaa, Kalevi Kirvesniemi ja Yrjö Nissinen. Pääteemana oli kartografian alalla nopeasti kehittyvä automatisointi. Aihetta käsiteltiin monipuolisesti kokouksissa ja esimerkkejä nähtiin kojenäyttelyssä. Järjestettyyn karttanäyttelyyn otti Suomikin osaa.

Maanmittausinsinöörien liiton julkaisutoimikunnassa oli seuran edustajana Veikko Nurmi.

Vuoden aikana kuultiin yleisissä kokouksissa seuraavat esitelmät:

Jäseniä oli vuoden lopussa 34.

[sivun alkuun]

1965

Seura piti neljä kokousta, joiden aiheet olivat:

Muusta toiminnasta mainittakoon, että seura antoi lausunnon Geodeettisen laitoksen järjestelyä tutkimaan asetetulle komitealle kartografisen tutkimuksen sisällyttämisestä mahdollisesti perustettavan yhtenäisen maanmittausalan tutkimuslaitoksen ohjelmaan.

Kansainvälisen Maantieteellisen Unionin ilmakuvatulkintakomissiolle lähetettiin selostus ilmakuvien käytöstä maatalousmaan käyttöä koskevissa tutkimuksissa Suomessa.

Jäseniä oli vuoden lopussa 31.

[sivun alkuun]

1966

Kokouksia oli kolme ja niissä pidettiin seuraavat esitelmät:

Tasavallan Presidentti myönsi 18.2.1966 seuran puheenjohtaja Mauno Kajamaalle professorin arvonimen.

Maanmittauspäivien yhteydessä 4.3.1966 pidetyssä kokouksessa esitelmöi Yrjö Nissinen aiheesta Suomen yleiskartta 1:400 000. Päivillä oli seuran pystyttämä karttanäyttely.

Maanmittausalan tutkimuspäivien ja Maanmittaustieteiden Seuran 40-vuotisjuhlan yhteydessä 29.10.1966 Mauno Kajamaa piti esitelmän Kartografisen tutkimuksen tarpeellisuudesta Suomessa.

Jäseniä oli vuoden lopussa 41.

[sivun alkuun]

1967

Kansainvälinen toiminta oli vuoden aikana vilkasta. Amsterdamissa pidettiin 17.-22.4.1967 kolmas ICA:n kartografinen konferenssi. Osanottajina Suomesta olivat Kalevi Kirvesniemi, Osmo Niemelä ja Taisto Saarentaus.

Konferenssin aiheet olivat:

Heinäkuussa kävi Mr. Beaton, U.S. Naval Oceanographical Officen johtaja, tutustumassa kartta ja merikarttalaitosten toimintaan Suomessa. Seura oli mukana ohjelman järjestämisessä ja esitteli pääkaupunkia.

Syyskuussa seura järjesti Genevessä kansainvälisen paikannimiä koskevan konferenssin; Suomea edusti Veikko Nurmi. Konferenssiin otti osaa kielitieteilijöitä, maantieteilijöitä ja suuri määrä kartografeja eri puolilta maailmaa. ICA oli niinikään edustettuna.

Kokouksia oli neljä, ja niissä pidettiin seuraavat esitelmät:

Eräiden muiden seurojen kanssa yhdessä Otaniemessä järjestetyssä esitelmätilaisuudessa Mauno Kajamaa esitelmöi aiheesta Kartat eriasteisessa kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa.

Seuran puheenjohtaja Mauno Kajamaa täytti 60 vuotta 2.8.1967. Seuran lähetystö kävi onnittelukäynnillä hänen luonaan Himalansaaressa.

Jäseniä oli vuoden lopussa 38.

[sivun alkuun]

1968

FIG:n XII konferenssi pidettiin Lontoossa 2.-12.9.1968. Seuraa edusti Kalevi Kirvesniemi. Seuran aloitteesta lähetettiin konferenssiin Ensio Tommolan kirjoitus Peruskartta metsäntutkimuksen palveluksessa.

Kansainvälinen Kartografinen Seura järjesti New Delhissä ja Delna Danissa, Intiassa, kolmannen yleiskokouksen ja neljännen teknillisen konferenssin yhdessä IGU:n kongressin kanssa 6.-14.12.1968. Konferenssin työ oli jaettu kolmeen komissioon: opetus, termien standardointi ja automaatio. Konferenssiin lähetettiin raportti kartografisesta toiminnasta Suomessa vuosina 1964-68. Seurasta ei ollut edustajaa.

Konferenssin aiheet olivat:

Vaasassa pidetyille maanmittauspäiville järjestettiin karttanäyttely. Edellisten vuosien käytännöstä poikettiin siinä, ettei seuran kokousta pidetty päivien yhteydessä.

Kaksi opintokäyntiä järjestettiin; Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan osastolle ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen graafiseen laboratorioon.

Kokouksia oli neljä, ja niissä pidettiin seuraavat esitelmät:

Jäseniä oli vuoden lopussa 46.

[sivun alkuun]

1969

Tammikuussa tutustuttiin Geologiseen tutkimuslaitokseen. Maaliskuussa seura osallistui yhdessä muiden seurojen kanssa maanmittauspäivien järjestämiseen. Lennart Kaje esitelmöi aiheesta Kartografian ja sodankäynnin rinnakkainen kehitys.

Huhtikuussa avattiin Kartanmyynnissä näyttely Suomalainen topografia 50 vuotta. Näyttelyn järjestämiseen osallistuivat useat seuran jäsenet.

Lokakuussa seura osallistui, Maanmittaustieteiden Seuran ollessa pääjärjestäjänä, esitelmätilaisuuteen, jossa pääaiheena oli kartastotöiden lähitulevaisuuden suuntaviivat. Alustajina olivat seuran jäsenistä Kalevi Eranti, Mauno Kajamaa, Osmo Niemelä ja Olavi Siikaniemi.

Kokouksia oli viisi, ja niissä pidettiin seuraavat esitelmät:

Ruotsin Kartografisen Seuran vuosikokouksessa Taisto Saarentaus piti esitelmän Ilmailukarttatuotanto Suomessa.

Seuran hallitus asetti 19.5.1969 toimikunnan käsittelemään vanhojen karttojen luettelointia. Puheenjohtajaksi nimitettiin Lennart Kaje, jäseniksi Lauri Kärkkäinen, Kalevi Rikkinen ja Taisto Saarentaus.

Jäseniä oli vuoden lopussa 50.

[sivun alkuun]

1970

Kansainvälisen Kartografisen Seuran viides tekninen konferenssi pidettiin Stresassa Italiassa toukokuun alussa. Seuran jäsenistä osallistuivat Osmo Niemelä ja Veikko Nurmi. Seura järjesti konferenssiin Suomen osuuden kartografian näyttelyyn.

Konferenssin aiheet olivat:

Kotimaassa järjestettiin seuran aloitteesta maanmittausteknikoille kartografian täydennyskoulutuskurssi huhtikuussa. Osanottajia oli 94, luennoitsijoina toimi 12 seuran jäsentä. Käytännölliset järjestelyt hoiti Helsingin teknillinen koulu.

Helsingin teknillisen korkeakoulun rehtorille jätettiin seuran aloite kartografian professuurin perustamisesta. Korkeakoulu totesi vastineessaan, että perustelut ovat senkin mielestä oikeat ja merkittävät, mutta että se omassa tärkeysjärjestyksessään pitää kaupungin kiinteistötekniikan apulaisprofessuuria etusijalla.

Seura järjesti kaksi opintokäyntiä, joiden kohteina olivat Helsingin kirjapainokoulu ja Kunnallistekniikka Oy.

Seura osallistui muiden seurojen kanssa maanmittauspäivien järjestämiseen. Osmo Niemelä piti esitelmän Kartografisista näkökohdista seutusuunnittelussa.

Suomen Fotogrammetrisen Seuran kanssa yhdessä järjestetyssä tilaisuudessa esitelmöi Dr.ing. R. Schweissthal ortokuvatekniikasta.

Pidettiin viisi kokousta. Esitelmien aiheet olivat:

Jäseniä oli vuoden lopussa 60.

[sivun alkuun]

1971

Seura järjesti maaliskuussa maanmittausteknikoille toisen kartografian täydennyskoulutuskurssin. Osanottajia oli 40, ja luennoitsijoina toimi 11 seuran jäsentä.

Budapestin Atlaskartografian kansainväliseen näyttelyyn lähetettiin Suomessa julkaistuja kartastoja koskeva esittelyaineisto. Sveitsiin lähetettiin vastaus tiedusteluun, joka koski kartantekijän osuutta kartan valmistuksessa. Kysely liittyi ICA:n I-komission tutkimukseen.

Maanmittaustieteiden Seuran esitelmä ja koulutustilaisuuden järjestämisessä seura oli mukana. Seuran jäsenistä pitivät esitelmän Matti Vahala Numeerisesta kartografiasta ja Samppa Lukkarinen Kartografian monistustekniikan kehityksestä.

Kokouksia oli seitsemän, ja niissä pidettiin seuraavat esitelmät:

Jäseniä oli vuoden lopussa 63.

[sivun alkuun]

1972

Kansainvälinen Kartografinen Seura järjesti elokuussa Ottawassa, Kanadassa neljännen yleiskokouksensa ja kuudennen konferenssinsa. Seuran jäsenistä osallistuivat Mauno Kajamaa, Jussi Keinänen ja Hilpas Lyytikäinen. Seura osallistui konferenssin näyttelyn järjestämiseen sekä lähetti kaksi kirjoitusta: Mauno Kajamaa, Kartantuotannon koordinoinnista, sekä Erkki-Sakari Harju, Diatso-yhdisteet kartografisessa kopioinnissa.

Konferenssin aiheet olivat:

Huhtikuussa Dr.Ing. Karl-Heinz Meine LänsiSaksasta piti seuran kokouksessa kaksi esitelmää: Kartografiasta tieteenä sekä Martin Waldseemüllerin asemasta kartografian historiassa.

Lokakuussa seura järjesti yhdessä Maanmittaustieteiden Seuran kanssa kaksipäiväisen koulutustilaisuuden. Seuran jäsenet pitivät ensimmäisenä päivänä seuraavat esitelmät: Mauno Kajamaa Kartografian kehitysnäkymistä, Osmo Niemelä Maanmittaushallituksen kartografisen aineiston käyttömahdollisuuksista, Veikko Nurmi Kartta kommunikaatiovälineenä sekä Taisto Saarentaus Maanmittaushallituksen historiallinen karttaarkisto ja karttatekstipalvelu maanmittaushallituksen kartografisessa osastossa.

Kokouksia oli kuusi, ja niissä pidettiin seuraavat esitelmät:

Jäseniä oli vuoden lopussa 69.

[sivun alkuun]

1973

Huhtikuussa Ruotsin Kartografisen Seuran 30 jäsentä kävi tutustumassa maanmittaushallitukseen, Teknilliseen korkeakouluun ja Nordenskiöldin karttakokoelmaan.

Pohjoismainen yhteistyö jatkui toukokuussa. Silloin Jukka Artimo, Mauno Kajamaa ja Osmo Niemelä osallistuivat Tukholmassa neuvotteluun, jonka tarkoituksena oli käynnistää työ kansainvälisen monikielisen kartografian sanakirjan pohjoismaisen laitoksen aikaansaamiseksi.

Suomen osuuden hoitamiseksi perustettiin toimikunta, puheenjohtajana Veikko Nurmi, jäseninä Erkki-Sakari Harju, Kalervo Viljanen ja Matti Vahala.

Kokouksia pidettiin seitsemän. Niissä pidettiin seuraavat esitelmät:

Jäseniä oli vuoden lopussa 76.

[sivun alkuun]

1974

Vuoden kansainvälinen päätapahtuma oli ICA:n seitsemäs kartografian konferenssi. Se pidettiin Madridissa 29.4.-4.5.1973.

Konferenssin aiheet olivat:

Seuran jäsenistä osallistuivat Jukka Artimo, Erkki-Sakari Harju, Mauno Kajamaa, Jussi Keinänen, Samppa Lukkarinen, Hilpas Lyytikäinen Risto Nylund, Taisto Saarentaus, Matti Seppä, Matti Vahala ja Pertti Viitanen. Osanottajien seuralaisia oli 4.

Erkki-Sakari Harju piti esitelmän aiheesta Diatso-yhdisteet kartografisessa kopioinnissa. Suomi osallistui myös karttanäyttelyyn.

Kartografian sanakirjatyöryhmä aloitti työnsä tammikuussa ja oli yhteydessä muiden pohjoismaiden vastaaviin työryhmiin.

Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolle toimitettiin kirjelmä kartografian professuurin perustamisesta, kun professuurien järjestely siellä otettiin uudelleen esiin.

Seuran kokouksissa pidettiin seuraavat esitelmät:

Jäseniä oli vuoden lopussa 81.

[sivun alkuun]

1975

Seuran monivuotinen puheenjohtaja ja perustajajäsen Mauno Kajamaa (1957-1975) luopui tehtävästään vuosikokouksessa ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin maanmittausneuvos Hilpas Lyytikäinen. Vähän tämän jälkeen Mauno Kajamaa kuoli (23.4.1975). Seuran edustajat ottivat osaa hautajaistilaisuuteen.

Maanmittaustieteiden Seuran kanssa järjestetyn kaksipäiväisen koulutustilaisuuden toisena päivänä käsiteltiin kartografisia aiheita. Pääteemana oli kartografian automaatio, ja pidetyt esitelmät olivat:

Peruskartan ensimmäisen kierroksen maastotyöt valmistuivat koko maan osalta . Useat seuran jäsenet ottivat osaa Pellossa 14.6.1975 ja Helsingissä 19.11.1975 järjestettyihin juhlatilaisuuksiin.

Kokouksia oli neljä, ja niissä pidettiin seuraavat esitelmät:

Sanakirjatyöryhmä sai ensimmäisen version valmiiksi Monikielisen kartografian sanakirjan termien suomennoksista. Sen jälkeen pyydettiin lausunnot useilta asiantuntijoilta.

Jäseniä oli vuoden lopussa 84.

[sivun alkuun]

1976

Kansainvälisen Kartografisen Seuran viides yleiskokous ja kahdeksas konferenssi pidettiin Moskovassa 3.-10.8.1976. Osanottajamäärä oli ennätyksellinen, ja ryhmämme oli jopa pohjoismaiden suurin (26 henkeä). Seuran jäsenistä osallistuivat Pentti Alalammi, Jukka Artimo, Pauli Hartzell, Jussi Keinänen, Raimo Lahtinen, Samppa Lukkarinen, Hilpas Lyytikäinen, Kalervo Mäkelä, Veikko Nurmi, Risto Nylund, Jaakko Ollaranta, Taisto Saarentaus, Matti Seppä, Yrjö Teeriaho, Matti Vahala, Timo Velling, Pertti Viitanen, Lauri Vilkko, Hannu Virolainen ja Matti Virrantaus. Osanottajien seuralaisia oli 6.

Konferenssin aiheet olivat:

Moskovan konferenssissa päätettiin, että sanakirjan toiseen painokseen lisätään termien käännökset bulgarian, norjan, serbokroatian, suomen ja tanskan kielillä.

Konferenssissa jaettiin kolme suomalaista englanninkielistä kirjoitusta: Hilpas Lyytikäinen Peruskartoitus Suomessa, Osmo Niemelä Tiekartta monikäyttökartta sekä Matti Vahala Numeerisen kartografian nykytila Suomessa. Lisäksi jaettiin raportti kartografisesta toiminnasta Suomessa 1972-75. Seura otti osaa myös karttanäyttelyyn.

Pohjoismaiden sanakirjatyöryhmät pitivät kesäkuussa kokouksen Kööpenhaminassa. Suomesta olivat mukana Osmo Niemelä ja Veikko Nurmi.

Ruotsin karttapäivillä maaliskuussa edusti seuraa puheenjohtaja Hilpas Lyytikäinen. Tanskan vastaavilla karttapäivillä oli mukana Taisto Saarentaus.

Kesän aikana järjesti Suomen Fotogrammetrinen Seura kansainvälisen fotogrammetrian kongressin Otaniemessä. Monet seuran jäsenistä olivat mukana sekä järjestelytehtävissä että osanottajina.

Kokouksia oli neljä. Niistä yksi oli paneelikeskustelutilaisuus, jonka aiheena oli: Suomalainen kartanvalmistaja ja kehitysyhteistyö. Muissa kokouksissa pidettiin seuraavat esitelmät:

Jäseniä oli vuoden lopussa 79.

[sivun alkuun]

1977

Kokouksia oli kuusi. Kaksi niistä oli samalla opintokäyntejä, toinen Topografikunnassa, toinen Tekniikan museossa. Kokouksissa pidettiin seuraavat esitelmät:

Monikielisen kartografian sanakirjan Suomen työryhmä sai työnsä eräitä tarkistuksia lukuun ottamatta valmiiksi. Vuoden lopulla työryhmä sai lisätyön toiseen painokseen tulevien lisätermien kääntämiseksi.

ICA:n kartografian tekniikan työryhmälle toimitettiin tiedot Suomessa valmistettavista värillisistä oikolukukopioista, kun ne valmistetaan muutoin kuin painamalla. Kysely liittyi tehtävään tutkimukseen.

Suomen kartoituksen historiassa oli merkkipäivä 24.11.1977, jolloin valmistui painettuna peruskartaston viimeinen karttalehti, ja samalla Suomen tiekartan GT-laitos. Useat seuran jäsenet ottivat osaa merkkipäivänä pidettyihin juhlallisuuksiin.

Jäseniä oli vuoden lopussa 85.

[sivun alkuun]

1978

Kansainvälisen Kartografisen Seuran yhdeksäs konferenssi pidettiin 26.7.-3.8.1978 Marylandissa, Yhdysvalloissa. Seuran jäsenistä osallistuivat Erkki-Sakari Harju, Veikko Nurmi, Taisto Saarentaus, Matti Vahala, Martti Viikari, Lauri Vilkko ja Matti Virrantaus. Konferenssissa esitelmöi Matti Vahala aiheesta Tietokoneavusteinen kartografia Suomen peruskarttatuotannossa. Konferenssissa jaettiin Jukka Artimon kirjoitus Peruskarttatuotannon tuotantomalli. Seura järjesti näyttelyyn oman osastonsa.

Konferenssin aiheet olivat:

Pohjoismaiden sanakirjatyöryhmän kokous järjestettiin Helsingissä kesäkuussa. Siihen otti osaa 5 henkeä muista pohjoismaista. Kokouksessa selviteltiin termien kääntämisen pulmia ja uusia lisätermejä. Suomen työryhmä sai osuutensa valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Tarkastetut termit lähetettiin pohjoismaisen yhdysmiehen välityksellä ICA:n komissiolle vuoden vaihteessa.

Seura liittyi jäseneksi Tekniikan Sanastokeskus ry:een.

Ruotsin karttapäiville Norrköpingissä huhtikuussa osallistui seuran edustajana Taisto Saarentaus.

Kansainvälisen historiallista kartografiaa ja arkistointia käsittelevän seminaarin järjestelyt aloitettiin yhdessä Suomen Maantieteellisen Seuran ja Nordenskiöld Samfundet i Finland:n kanssa.

Kokouksia oli kahdeksan. Yksi niistä, aiheena kartografian koulutus, pidettiin paneelikeskusteluna. Kokouksissa pidettiin seuraavat esitelmät:

Jäseniä oli vuoden lopussa 89.

[sivun alkuun]

1979

Kokouksia oli kuusi ja niissä pidettiin seuraavat esitelmät:

Historiallista kartografiaa ja karttojen arkistointia koskeva kansainvälinen symposium järjestettiin 12.-15.9.1979 yhteistyössä Suomen Maantieteellisen Seuran ja Nordenskiöld Samfundet i Finland:n kanssa. Järjestelytoimikunnassa oli mukana Taisto Saarentaus. Hän piti myös esitelmän Topografisen kartoituksen pioneeriajoista Suomessa. Lisäksi esitelmöi Osmo Niemelä aiheesta Maanmittaushallituksen kartastotehtävät ja kartta-aineiston arkistointi. Saarentauksen esitelmä on julkaistu englanniksi symposiumin julkaisussa ja Niemelän ruotsiksi.

Tanskan karttapäivillä edusti seuraa Samppa Lukkarinen sekä Ruotsin karttapäivillä Fotogrammetrisen seuran edustaja Pirkko Noukka edusti myös Suomen Kartografista Seuraa.

Jäseniä oli vuoden lopussa 91.

[sivun alkuun]

1980

Kansainvälisen Kartografisen Seuran kuudes yleiskokous ja kymmenes konferenssi pidettiin Tokiossa 23.8.-1.9.1980. Seuran jäsenistä osallistuivat Osmo Niemelä, Veikko Nurmi ja Juha Korhonen. Konferenssissa jaettiin Erkki-Sakari Harjun ja Matti Vahalan laatima kirjoitus Digitaalisen maastomallin käyttö varjosteen tuottamisessa Suomen GT-karttasarjan 1:200 000 kartoissa. Kartografiaa ja maantiedettä käsittelevässä näyttelyssä oli Suomella varsin laaja osasto.

Konferenssin aiheet olivat:

Koblenzissa, Länsi-Saksassa toukokuussa pidetyille Saksan karttapäiville osallistui Seppo Birkstedt ja Luulajassa maaliskuussa pidetyille Ruotsin karttapäiville Jukka Artimo ja Hannu Kovalainen. LänsiAustralian yliopistoon lähetettiin pyynnöstä valikoima suomalaisia karttoja.

Vuoden aikana oltiin yhteistyössä Maanmittaustieteiden Seuran kanssa tarkoituksena järjestää pohjoismaiset karttapäivät syksyllä 1981. Suunnitelma jouduttiin kuitenkin lykkäämään, kun ilmeni, että norjalaiset järjestäisivät samantapaiset päivät vuonna 1981. Asiaa päätettiin kehitellä kuitenkin yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa.

Kokouksia oli seitsemän. Yksi niistä järjestettiin opintokäyntinä Helprint Oy:n painolaitokseen. Kokouksissa pidettiin seuraavat esitelmät:

Jäseniä oli vuoden lopussa 94.

[sivun alkuun]

1981

Kokouksia oli kuusi, ja niissä pidettiin seuraavat esitelmät:

Pohjoismaisilla karttapäivillä Oslossa 23.-26.9.1981 olivat osanottajina Seppo Birkstedt, Juha Korhonen, Osmo Niemelä, Teuvo Pajukoski, Taisto Saarentaus ja Lauri Vilkko. Päivillä käsitteli pohjoismainen työryhmä vastaavanlaisten karttapäivien tulevaisuutta. Ryhmässä olivat Suomen edustajina Osmo Niemelä ja Taisto Saarentaus.

ICA:n komissioiden ja työryhmien kirjeenvaihtajat syksystä 1981 alkaen:

B-komissio (kartantuotanto) piti kokouksensa Pariisissa 19.-21.8.1981. Erkki-Sakari Harju oli mukana ja esitti komissiolle raportin karttojen valmistuksesta Suomessa. Ruotsin karttapäivillä Tukholmassa 26.-27.3.1981 oli Suomen Fotogrammetrisen Seuran ja Suomen Kartografisen Seuran edustajana Risto Kuittinen. Lisäksi osanottajana oli Liisa Larjamo.

Jäseniä oli vuoden lopussa 94.

[sivun alkuun]

24.4.2002

- Etusivulle - Webmaster -